Vuohenmaito

Vuohenmaidon ravintosisältö on lähes sama kuin lehmänmaidon. Rasvaa hieman enemmän (+0,3%), laktoosia taas vähemmän (-0,6%) ja kivennäisaineita enemmän (+0,2%). Vuohenmaito eroaa kuitenkin ominaisuuksiltaan merkittävästi  lehmänmaidosta.

Vuohenmaidon rasva on pienempinä palloina kuin lehmänmaidon rasva. Rasvaa on siis pinta-alaltaan enemmän. Rasva hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja koska mahalaukku siten tyhjenee sisällöltään ohutsuoleen hitaammin, siellä olevalla laktaasi-entsyymillä on enemmän aikaa pilkkoa pienempinä annoksina tulevaa laktoosia. Suurin eroavaisuus on kuitenkin rasvahapoissa; kutun maidossa on kolme kertaa enemmän kapryyli- ja kapriinihappoja kuin lehmän maidossa. Ne ovat keskipitkiä rasvahappoja, jolla on muita rasvoja pienempi molekyylikoostumus, nämä rasvahapot palavat maksassa nopeasti vapauttaen energiaa elimistön ja erityisesti aivojen käyttöön vaikuttaen positiivisesti kognitiivisiin toimintoihin.https://www.anttiheikkila.com/blogi/nyt-pelotellaan-dementialla/ 

Maitoproteiini, eli valkuainen poikkeaa kaikkein eniten vertailtaessa vuohen- ja lehmänmaitoa. Maidossa on kahdenlaista valkuaista, heraa ja kaseiinia. Heravalkuainen on pehmeä, vesiliukoinen ja helposti sulava. Heraproteiinilla on suolen läpäisevyyttä ja tulehdusta vähentävää vaikutusta (Kotler ym. 2013). Kaseiini taas on hitaasti sulava ja sakkautuva. Ihmisen elimistöstä puuttuu renniini- entsyymi, joka pystyisi sulattamaan suuren kaseiinimäärän (jota lehmänmaidossa on runsaasti). Vuohenmaidon paremmuutta lehmänmaitoon nähden perustellaan myös sillä, että sen valkuaisaineet muistuttavat enemmän äidinmaidon koostumusta.

 

Vuohenmaito Lehmänmaito Äidinmaito

Kaseiini                  55%                  85%                    40% 
Heravalkuainen    45%                  15%                    60%

Kaseiinia on sekä A1-beta-kaseiinia että A2-beta-kaseiinia. Vuohenmaidossa on vain A2-beta-kaseiinia.  A1-beta-kaseiinin peptidi, beta-kasomorfiini-7, voi aiheuttaa lukuisia terveysongelmia.
http://ollisintegrallife.com/2012/11/15/autoimmuunisairaudet-ja-patofysiologiset-mekanismit-hoito-ravinnolla-seka-stressinhallinnalla/

A1 maidon proteiinit ovat yhdistetty moniin sairauksiin sekä viimeisten tutkimusten perusteella aiheuttavat myös suolistossa tulehdusta (1–4).

 

Vitamiineja vertailtaessa vuohenmaidosta voidaan todeta seuraavaa:
Vuohenmaidon A-vitamiini on puhtaassa muodossa, kun taas lehmänmaidossa se on karoteenina. Muilta osin kivennäis- ja vitamiinikoostumusten erot ovat hyvin pieniä.

Lähteet:

  1. Woodford, K. (2006). A critique of Truswell’s A2 milk review. European Journal of Clinical Nutrition60 (3): 437–439.
  2. Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B. (2012). Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis. Indian Journal Endocrinology and Metabolism16 (5) :856.
  3. Ho, S. & Woodford, K. & Kukuljan, S. & Pal, S. (2014). Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study. European Journal of Clinical Nutrition68 (9): 994–1000.
  4. Ul Haq, M. & Kapila, R. & Sharma, R. & Saliganti, V. & Kapila, S. (2014). Comparative evaluation of cow β-casein variants (A1/A2) consumption on Th2-mediated inflammatory response in mouse gut. European Journal of Nutrition53 (4): 1039–1049.
Maitoa pulloon Maitoa pulloon Maitoa pulloon Maitoa pulloon Maitoa pulloon Käsin lypsettyä vuohenmaitoa jäätelön raaka-aineeksi.
Kevätrieha Kevätrieha Kevätrieha Kevätrieha Kevätrieha Tytöillä kevättä rinnassa.